”Emme ole ”portinvartijoita”, Apple ja Microsoft kertovat Euroopan unionille

Apple ja Microsoft ovat väittäneet Brysselin kanssa, että jotkin heidän palveluistaan ​​eivät ole tarpeeksi suosittuja voidakseen nimetä niitä ”portinvartijoiksi” uuden merkittävän EU-lainsäädännön mukaan, jonka tarkoituksena on rajoittaa Big Techin valtaa.

Brysselin taistelu kahden yhdysvaltalaisen yrityksen kanssa Applen iMessage-chat-sovelluksesta ja Microsoftin Bing-hakukoneesta tulee ennen kuin keskiviikkona julkaistaan ​​ensimmäinen luettelo palveluista, joita digitaalimarkkinalain säännellään.

Lainsäädäntö asettaa teknologiayrityksille uusia velvollisuuksia, mukaan lukien tietojen jakaminen, linkittäminen kilpailijoihin ja palvelujensa tekeminen yhteentoimiviksi kilpailevien sovellusten kanssa.

Sääntöjen piiriin kuuluvat alustat, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 7,5 miljardia euroa, markkina-arvo yli 75 miljardia euroa ja aktiivisia kuukausittaisia ​​käyttäjiä EU:ssa 45 miljoonaa, vaikka Brysselillä on jonkin verran harkintavaltaa nimeämisessä näiden mittareiden lisäksi.

Microsoft oli hylännyt ajatuksen, että Bingille pitäisi asettaa samat velvoitteet sen paljon suuremmalle kilpailijalle, Google Searchille, sanoi kaksi henkilöä, joilla on asiasta suora tieto.

Microsoft ei todennäköisesti kiistä PC-teollisuutta hallitsevan Windows-käyttöjärjestelmän nimeämistä portinvartijaksi, nämä ihmiset sanoivat. Mutta se on väittänyt, että Bingin markkinaosuus on vain 3 prosenttia, ja lisäoikeudellinen valvonta asettaisi sen entistä epäedulliseen asemaan.

Jos uudet säännöt kattavat Bingin, sen on annettava käyttäjille mahdollisuus valita muita hakukoneita, mukaan lukien Googlen. Neuvonantajat ovat väittäneet Microsoftin puolustukseksi, että tämä voisi päätyä kasvattamaan Googlen markkinaosuutta.

Erikseen Apple väitti, että iMessage ei täyttänyt käyttäjämäärän kynnystä, jolla sääntöjä sovellettiin, ja siksi sen ei pitäisi noudattaa velvoitteita, jotka sisältävät palvelun avaamisen kilpaileville sovelluksille, kuten Metan WhatsApp, sanoivat kaksi henkilöä.

Analyytikot ovat arvioineet, että jokaiseen iPhoneen, iPadiin ja Maciin sisäänrakennetulla iMessagella on maailmanlaajuisesti jopa miljardi käyttäjää, mutta Apple ei ole julkistanut lukuja useisiin vuosiin. Päätös riippuu todennäköisesti siitä, miten Apple ja EU määrittelevät markkinat, joilla iMessage toimii.

Euroopan komissio, Apple ja Microsoft kieltäytyivät kommentoimasta.

Kaikilla suurilla yhdysvaltalaisilla teknologiayrityksillä, mukaan lukien Amazon, Google ja Meta, useita palveluitaan säännellään DMA:n alaisina, lain tuntevat ihmiset sanoivat. Listalle tulee myös kiinalainen TikTok.

Metan Instagramin ja Facebookin sekä Googlen hakukoneen odotetaan kuuluvan uusien sääntöjen piiriin, jotka tähtäävät markkinoiden avaamiseen ja kilpailun mahdollistamiseen eurooppalaisilta start-up-yrityksiltä.

Brysselissä neuvotellaan edelleen iMessagen ja Bingin sisällyttämisestä lopulliselle listalle. Komissio voi aloittaa tutkinnan selvittääkseen, tuleeko näille palveluille täyttää DMA:ssa asetetut uudet velvoitteet.

Palveluiden nimeäminen on osa pitkäjänteistä prosessia maamerkkisääntöjen toimeenpanossa, jotka tulevat täysimääräisesti voimaan ensi keväänä. Komissio valmistautuu jo päätöksistään oikeudellisiin haasteisiin EU:n tuomioistuimissa Luxemburgissa.

”DMA tuo uutta kilpailua digitaalisille markkinoille Euroopassa, ja nyt on komission tehtävä saada se toimimaan”, sanoi sääntöjen neuvotteluja johtanut Euroopan parlamentin jäsen Andreas Schwab.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun teknologiayritykset uhmaavat avoimesti komissiota, EU:n toimeenpanoelintä, digitaalisten sääntöjen suhteen. Saksalainen verkkokauppias Zalando ja yhdysvaltalainen teknologiajätti Amazon ovat jo haastaneet komission oikeuteen syytöksistä, joiden mukaan niitä on kohdistettu epäoikeudenmukaisesti Digital Services Act -lain, toisen digitaalisen lainsäädännön, jonka tarkoituksena on asettaa uudet standardit Internetin valvontaan, kohteeksi.

Teknologiajättien ja EU:n sääntelijöiden väliset oikeudelliset taistelut alkavat ajankohtana, jolloin niiden väitettyä kilpailunvastaista toimintaa valvotaan tiukemmin. Tänä vuonna Bryssel uhkasi hajottaa Googlen sen väitettyjen laittomien käytäntöjen vuoksi adtech-alueella.

© 2023 The Financial Times Ltd. Kaikki oikeudet pidätetään . Ei saa jakaa uudelleen, kopioida tai muokata millään tavalla.

Luettelokuva: FT Montage